Kymmenen tosiasiaa pienlainoista

1. Pienlainat tasapainottavat arkisia menoja ja tuloja

Pienlainayritysten kokemuksen ja selvitysten perusteella pienlainoja otetaan tuiki tavallisiin menoihin. Lainaa tarvitaan tilanteessa, jossa eteen on tullut yllättävä rahanmeno. Lainaa otetaan tyypillisesti näiden menojen rahoittamiseen ennen seuraavaa palkkapäivää tai eläkettä.

TNS Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista on ollut tilanteessa, jossa palkka tai muut tulot eivät ole riittäneet koko kuukauden ajaksi. Syynä ovat usein yllättävät menot, joihin ei ole voitu etukäteen varautua. Yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta peräti 45 prosenttia kertoo kohdanneensa kahden viime vuoden aikana yllättäviä menoeriä, joissa olisi tarvinnut nopeaa rahoitusta.

Useimmiten äkillinen rahantarve ratkaistaan kyselyn perusteella lainaamalla rahaa lähiomaisilta. Kaikilla tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Kyselyyn vastanneista suomalaista peräti 72 prosenttia olikin sitä mieltä, että kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus saada lyhytaikaisia lainoja ilman vakuuksia, jos luottotiedot ovat kunnossa.

2. Pankit eivät tarjoa pienlainoja vastaavaa tuotetta

Aiemmin lyhytaikaista rahoitusta oli mahdollista saada pankista vekselin muodossa. Nykyisin pankeista on mahdotonta saada pienlainaa nopeasti. Tämä selvisi, kun Taloustutkimuksen tutkimushaastattelijat kävivät kymmenessä pankkikonttorissa anomassa 200 euron suuruista lainaa äkilliseen tarpeeseen. Yhdessäkään tapauksessa tällainen laina ei ollut mahdollinen. Syitä lainan eväämiseen olivat etenkin lainasumman pienuus ja nopea lainantarve. Useimmiten pienimpänä mahdollisena lainasummana tarjottiin huomattavasti suurempaa summaa. Tämä voi johtaa siihen, että ihminen ottaa isomman ja pitkäaikaisemman lainan kuin tarvitsisi, ja nimenomaan tästä voi aiheutua pidempi velkaantumisongelma.

3. Pienlainaa hakevat tavalliset ihmiset

Pienlainojen hakijoista kaksi kolmasosaa on vakituisessa työsuhteessa. Neljännes on eläkeläisiä tai opiskelijoita. Vain 3 % pienlaina-asiakkaista on alle 20-vuotiaita.

4. Pienlainan keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat 25 % lainan pääomasta

Tilastokeskuksen mukaan pienlainoihin kohdistuu kuluja keskimäärin 25 prosenttia lainan pääomasta. Sadan euron laina maksaa siis 25 euroa. Eli yhtä lainattua euroa kohti aiheutuu kuluja 25 senttiä.

Onko tämä paljon vai vähän? Sitä voi verrata esimerkiksi pitempiaikaiseen pankista otettavaan kulutusluottoon, jossa lainattua euroa kohti voi helposti syntyä kuluja 80 senttiä.

Pienlainat vaikuttavat tavattoman kalliilta, jos vertailukohtana käytetään ns. todellista vuosikorkoa. Tämä on kuitenkin hyvin harhaanjohtava mittari, kun puhutaan lainoista, joiden laina-aika lasketaan päivissä eikä vuosissa.

5. Suurin osa pienlainoista maksetaan ajallaan takaisin

Valtaosa pienlaina-asiakkaista hoitaa lainansa täsmällisesti. Vain 15 prosenttia lainanmaksuista viivästyy ja niissäkin tapauksissa kaksi kolmasosaa hoitaa maksut välittömästi heti ensimmäisestä muistutuksesta.

Pienlainojen maksut hoidetaan siis aivan yhtä hyvin kuin esimerkiksi puhelinliittymien laskut.

6. Pienlainat edustavat vain 2 prosenttia suomalaisille myönnetyistä lainoista

Vuoden 2014 huhti-kesäkuun aikana uusia pikavippejä myönnettiin kotitalouksille yhteensä 108 909 kappaletta ja niiden kokonaisarvo oli 43 miljoonaa euroa.

Pikavipit ovat vain murto-osa myönnetyistä lainoista. Huhti-kesäkuun 2014 aikana lainoja kotitalouksille myönnettiin noin 2 miljardilla eurolla. Näistä palkkaa saavien kotitalouksien osuus oli 92 prosenttia. Pikavippien osuus kokonaisluototuksesta on siis 2,15 prosenttia.

7. Suomalaisten velkaantumisongelmat eivät johdu pienlainoista

Toisin kuin yleisesti luullaan tai väitetään, suurin osa maksuhäiriöistä ei aiheudu pienlainoista. Vain pienellä osalla maksuhäiriöisistä henkilöistä maksuhäiriöt johtuvat ainoastaan tai edes osaksi pienlainoihin.

Ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy velkaongelmiin ovat pankkien myöntämät kulutusluotot: ne ovat olleet Takuu-säätiön saamien yhteydenottojen suurin syy.

Maksamatta jätetystä pikalainasta ei aiheudu yhtään suurempia seuraamuksia kuin mistään muistakaan hoitamatta jätetyistä maksuvelvoitteista. Laillinen viivästyskorko on tällä hetkellä 8 prosenttia eli 100 euron pikalaina kasvaa vuodessa korkoa 8 euroa.

Tämän lisäksi maksutaakkaa kasvattavat luonnollisesti perintätoimiston veloittamat perintäkulut, jotka nekin ovat täysin samat pienlainoissa kuin muidenkin maksujen kohdalla.

Maksamattomat pienlainat eivät siis kasva tuhansien prosenttien korkoja.

8. Suurin osa pienlaina-anomuksista tehdään arkipäivisin, ei öisin tai viikonloppuisin

Pienlainojen myöntäminen yöaikaan on kokonaan kielletty vuonna 2010 voimaan astuneella lailla. Pienlainahakemuksista yli 75 prosenttia tehdään klo 11-19 välisenä aikana.

9. Pienlainayritykset selvittävät mahdollisimman tarkasti lainan hakijoiden maksukyvyn

Pienlainayritysten ei missään tapauksessa kannata lainata rahaa ihmisille, joiden ei uskota pystyvän maksamaan lainojaan takaisin. Maksamaton pienlaina ei tuota pienlainayritykselle yhtään mitään. Pienlainayhtiöt eivät suinkaan tavoittele asiakkaikseen maksuongelmaisia, vaan nimenomaan sellaisia ihmisiä, jotka hoitavat lainansa asianmukaisesti.

Siksi jokaisen lainanhakijan maksukyky pyritään selvittämään mahdollisimman hyvin.

Hakijan luottokelpoisuus tarkistetaan mm. maksuhäiriörekistereistä ja väestörekisteristä.

10. Positiivinen luottorekisteri vähentäisi lainanhakijan riskejä

Niin sanottu positiivinen luottorekisteri toisi lainanhakijoiden maksukyvyn mahdolliset ongelmat tietoon nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Useimmissa Euroopan maissa on jo käytössä positiivinen luottorekisteri ja siitä saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä.